Pestopasta mifulla

07.02.2018

Ajattelin tulla jakamaan tänään meidän keittiön tämänhetkisen suosikkiruoan reseptin! Avopuoliso tosiaan teki tätä ensimmäistä kertaa muutamia viikkoja sitten ja ihastuin välittömästi tähän pasta-ateriaan.

Mitään valmista ohjetta tähän ei ollut, vaan ihan summanmutikassa heitettiin pannulle mitä kaapista sattui silloin löytymäänkään. Liha on tässä ruoassa korvattu Valion ruokarakeilla, Mifulla, joka toimii tosi hyvin rakenteensa ja makunsa vuoksi pastan kanssa!

Tarvitset:

  • 330g Mifua (käytämme tässä ruoassa makuna välimeren tomaattia)
  • 2 sipulia
  • 1 rasia kirsikkatomaatteja
  • 3 isoa ruokalusikallista pestoa
  • 2 dl ruokakermaa
  • 2 dl vettä
  • Noin 4-5 kappaletta tagliatelle nauhapastapalloja
  • 1/2 tl pippuria
  • Persiljaa
  • Juustoraastetta

Tee näin:

  1. Aloita laittamalla vesi (noin 1 litra) kattilaan kiehumaan, ja kiehumista odotellessa pilko sipulit pieniksi.
  2. Kun vesi kiehuu, murskaa kädessä nauhapastapallot pienemmiksi ja heitä veteen.
  3. Kuumenna suurella paistinpannulla sipulit ja ruokarakeet, ja aloita pilkkomaan kirsikkatomaatteja pieniksi viipaleiksi.
  4. Lisää sipulien ja mifun joukkoon ruokakerma, noin 2 desilitraa vettä ja 3 isoa ruokalusikallista vihreää pestoa (oman maun mukaan myös enemmänkin jos haluaa). Sekoita kastike tasaiseksi.
  5. Kun pasta on pehmennyt, kaada vesi pois ja huuhtele pasta veden alla. Lisää pasta kastikkeen sekaan.
  6. Viimeisenä heitä sekaan kirsikkatomaatit ja mausta pippurilla.
  7. Tarjoile ruoka lämpimänä esimerkiksi tuoreen persiljan ja juustoraasteen kera. 

 

Ruokaterkuin, Janina

Onnettomimmat Runebergin tortut

05.02.2018

Moikat täältä kotisohvan pohjalta ja hyvää Runebergin päivää! En sinäänsä vietä sen kummemmin tätä päivää, mutta joka vuosi tulee syötyä ne perinteiset Runebergin tortut.
Vaan tänäpä vuonna päätin leipasta tortut itse, ja otsikko puhukoon puolestaan. Ei siis ihan nappiin mennyt, vaikka toki hyviä olivatkin.

Ensiksikään kaupasta ei meinannut löytyä sopivan kokoisia muffinivuokia, sen jälkeen meinasin pilata tekemäni omenahillon liiallisella vedellä, sitten meinasin tiputtaa kaikki uunista tulevat tortut lattialle (no yksin itseasiassa tippuikin)  ja viimeisenä pääsin toteamaan, että isosta taikinasta sain aikaiseksi vain viisi (5) onnetonta Runebergin torttua.

Tämän jälkeen, kun en vielä siis ollut selvästikään mokaillut tarpeeksi keittiön puolella, otin (revin) tortut muffinipapereista pois (paperi halusi kyllä tiukasti pysyä taikinassa kiinni) ja tadaa; paljastui ehkä elämäni rumimmat näkemäni leivokset. Keskeltä vaaleat ja taikinaiset ja pohjasta palaneet… Mutta näitähän käy eikö?

Joka tapauksessa päätin koristella leivokset loppuun pieni toivon pilkahdus silmissä, mutta eipä se paljoa kuitenkaan auttanut. Kuorrute levisi ja valui, kuin Jokisen eväät, ja ympyröiden symmetrisyys oli samaa luokkaa, kuin olisin suoraan yrittänyt koristella tortut silmät sidottuina.  Mutta olipahan hyviä! Onnistuin ainakin pitämään nämä syömiskelpoisina (joskaan perinteistä Runebergin tortun makua en kyllä näistä leivoksista löytänyt), joten sentään jossain asiassa en niin pahasti epäonnistunutkaan.

Tällaisilla leivoksilla laitettiin tämä viikko käyntiin! Jos vaikka seuraavat päivät menisi ilman mitään sen suurempia kommelluksia… Kyllä leipominen on sitten ihanaa ja antoisaa puuhaa ;D

♡:lla Janina

 

Nestepaaston tulokset

03.02.2018

Moikkamoi ja ihanaa helmikuun alkua!  Miulla on tämä helmikuu käynnistynyt tällä edellisessä postauksessa mainitulla smoothiedieetillä ja vesipaastolla. Toissapäivänä tosiaan koitti vesipaaston ensimmäinen päivä, eli mikään muu, kuin vesi ei ole sallittua.
Eilinen, eli toinen paastopäivä, meni vielä vedellä iltaan asti.

Nälkä ei näinä kahtena päivänä tuntunut läheskään yhtä pahalta, kuin alkuviikosta, jolloin vedin smoothieita. Kroppa oli selvästikin jo tottunut tähän nestemäiseen ruokavalioon, joten laskeutuminen pelkkään veden juontiin ei ollut niin suuri.
Tällä viikolla ei ole ilmennyt minkäänlaista turvotusta vatsan seudulla, ei päänsärkyä, tai vatsakipuja. Tosin eilen aamulla iski pahoinvointi ja huimauksen tunne, joten jouduin ottamaan lusikallisen hunajaa (vinkkinä siis jos iskee paha olo, niin hunajaa lusikallien tai pari!). Loppupäivä menikin sitten taas ihan hyvällä ja virkeällä ololla.

Tosiaan eilen tämä viiden päivän mittainen dieetti tuli päätökseensä, ja sain illalla nauttia kupposen kuumaa sosekeittoa. Keittoa otin kulhoon vajaan 2 desilitraa, ja ennen sitä join ison lasillisen vettä. Paaston loppuminen ei siis tarkoita, että heti sen jälkeen syödään kiinteää ruokaa, vaan tottuminen normaaliin ravintoon aloitetaan hitaasti soseutetulla keitolla. Keittoa syödään noin kolmesta neljään päivään, ja sen jälkeen aletaan pieninä annoksina syömään kiinteää ruokaa. Eli sosekeitolla mennään vielä tämä viikonloppu ja tulevan alkuviikon päivät.

Mitä tämän dieetin aikana havaitsin ja mitä tuloksia sain?

Ensimmäisten kolmen smoothiepäivän aikana lähti painoa -800g, ja perjantaina vesipaaston (ja muutenkin koko kuurin) viimeisenä aamuna vaaka näytti -2kg maanantaina punnitusta painosta. Nesteet ja kuona-aineet lähti siis kropassa liikkeelle -varsinkin vesipaastossa- ja tästä on hyvä jatkaa terveellisesti syöden ja aktiivisesti liikkuen!
Dieetin aikana ei tullut kertaakaan makeanhimoa, vaan sen sijaan alitajunnassa kummitteli koko ajan ajatus raikkaista salaateista, keitoista ja smoothieista.
Yöunetkin menivät ilman heräilyä ja unen katkeamista (yleensä nousen vähintään kaksi kertaa yöllä mm. vessaan tai havahdun muuten vain hereille). Ken tietää liekö ollut tämän kuurin ansiota, mutta ainakin aamuisin heräsin virkeämpänä, kuin ennen dieetin aloittamista.

Sisäisen sokerihiireni sain nyt vähäksi aikaa taltutettua, ja ensi viikolla käyn heti terveellisten herkkujen ja ruokien kimppuun! Löysin (lue: etsin -itseäni samalla kiusaten) tämän viikon aikana todella hyviä ja terveellisiä ohjeita, joista osa oli itselleni aivan uusia, joten innolla odotan mitä leipomuksia saan aikaiseksi.

Nyt yhtä kokemusta rikkaampana voin sanoa, että tämän hetkinen olo oli tuon viiden päivän arvoinen. Todella silmiä avaava, miten niukalla ravinnolla ollessa alkaa oikein todenteolla arvostamaan ja kaipaamaan ravintorikasta ja puhdasta ruokaa.
Tästä oppineena aion jatkossa panostaa paljon enemmän ravintoainesten laatuun ja katsoa tarkemmin mitä suuhuni pistän! Tällaista freshiä oloa kun ei ihan höttöruoalla ja hiilaripommeilla saada aikaseksi, joten ruokavalio menee kyllä totaalisesti remonttiin!

Näillä ajatuksilla tästä eteenpäin! Hyvää viikonloppua kaikille♡

– Janina